Kangasniemen tulevaisuus

Kangasniemeläisten menestystekijöiden taustalla on muutamia tärkeitä ja vaikuttavia tekijöitä.

Haluan kuntamme säilyvän itsenäisena, elinvoimaisena ja hyvinvointia asukkailleen tarjoavana. Tämän tavoitteen eteen olen valmis työskentelemään. Seuraavassa muutamia tärkeänä pitämiäni asioita:

1.    Lasten, nuorten ja nuorten perheiden elinolosuhteet on turvattava. Kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoa tulee edistää, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuuksia tulee monipuolistaa ja olosuhteet elämiseen on luotava sellaisiksi, että täällä on hyvä asua ja elää, vaikka työpaikka olisikin kauempana. Etätyö sopivassa muodossa on nykypäivää, jo menneiden vuosikymmenten etätyökokeiluissa Kangasniemi oli aikaansa edellä!
2.    Turvallinen vanhuus  – on ikääntyvien toive. Vanhenevan väestön tarpeisiin sopivia asuntoja tulee saada riittävästi tarjolle sekä omistus- että vuokra-asuntoina. Toisille paras asumismuoto on palvelutalo, jossa välitön apu on nopeasti saatavilla, toisille oma yksinäinen rauha on tärkein viihtyvyystekijä. Hoitomuodot ja muut palvelut on tehtävä ihmisiä varten – ei SOTEN tai kunnan virkarakenteen tai byrokratian pohjalta.
3.    Toimivat ja aktiiviset kyläyhteisöt ovat maalaispitäjän selkäranka. Vaikka asutuksen keskittämisellä kirkonkylään olisikin etuja, sitä ei pidä nähdä tulevan asutuksen ainoana vaihtoehtona. Tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi kyläkoulun lopettamisella ei ole saatu sellaisia säästöjä, joita on tavoiteltu, puhumattakaan kulttuurin köyhdyttämisestä, jonka kylän toimintakeskuksen lopettaminen saa aikaan. Kouluja lopetettaessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota kyläkouluun hienona oppimis- ja kasvuympäristönä. Monet kansalliset ja kansainväliset koulutusinnovaatiot ovat syntyneet ja syntyvät juuri pienissä kouluyhteisöissä. Toimiva kyläyhteisö vetää puoleensa suurista kaupungeista siirtyviä lapsiperheitä ja paluumuuttajia. Meillä on mahdollisuus tehdä kyläyhteisöistämme viihtyisiä ja elinvoimaisia järjestämällä kylille hyviä rakennuspaikkoja vesialueiden käyttömahdollisuuksineen.
4.    Yrittämisestä ja yrittäjyydestä saadaan uutta elinvoimaa. Kunnan nykyinen yritysrakenne on monipuolinen. Kylän raitilla näkyvien yritysten lisäksi toimii monia merkittäviä yrityksiä jotka tuovat kuntaan tuloja kuntamme, jopa maamme rajojen ulkopuolelta. Ajatelkaamme olevamme valtio – valtiossa. Kaikki eurot myyntituloina tai veroeuroina, jotka jäävät kuntaan edistävät hyvinvointia.  Olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksistä tulee huolehtia.
Kangasniemeä pitää markkinoida avoimesti ja aktiivisesti joka päivä. Yritykset hakevat uusia sijoittumiskohteita jatkuvasti. Mahdollisuuksiin pitää tarttua.
5.    Puhdas Puula ja muut alueemme vesistöt ovat paras vetonaulamme.  Vesistöjen pitäminen puhtaana on jokaisen asia. Puheet, joissa kirkonkylän lähialueet, mukaan lukien Ruoveden selkä, voitaisiin tehdä jätelammeksi kunhan iso-Puula säästyy, ovat vastuuttomia. Jätteiden ja jätevesien käsittely on hoidettava niin tehokkaasti ja asiantuntemuksella ettei vesialueiden saastumista tapahdu.

Kangasniemi on maantieteellisesti ihanteellisessa paikassa asua ja yrittää. ”Täältä on lyhyt matka kaikkialle – täältä pääset sujuvasti minne ikinä olet menossa ja tänne on hyvä tulla takaisin”. Tämän ovat jo monet kuntaamme muuttaneet ihmiset ja yrittäjät havainneet ja uusia on tulossa. Toimintaedellytysten luominen on kaikkien kuntalaisten yhteinen asia.

Simo Hokkanen
Filosofian tohtori
(yrittäjyys)

Advertisements

Kyläkoulut säilytettävä

Kyläkoulujen puolesta – Otto Mannisen koulun kulttuuriperinnön säilyttämiseksi

Kangasniemellä jäljellä olevien kyläkoulujen olemassaoloa pitää perusteellisemmin analysoida koko kunnan itsenäisyyden näkökulmasta.

Jos kyliltä häviää loputkin neljä koulua, nuorempi väki lähtee ripeällä aikataululla kasvukeskuksiin. Siellä nähdään olevan paremmat työ- ja harrastusmahdollisuudet niin aikuisille kuin lapsillekin. Ajatus että kuntaan saataisiin uusia perheitä on tuhoon tuomittu jos kyläkoulut hävitetään. Erilaisista syistä juuri pienet oppilasryhmät ja työrauhan mahdollistavat oppimisen olosuhteet ovat merkittävä vetovoimatekijä.

Koulun merkitys kylien elinvoimalle on erityisesti arvokysymys. Vaikka kyläkoulut tuottaisivatkin keskitettyyn ratkaisuun nähden enemmän kunnan taloudelle kustannuksia, niiden merkitys on punnittava muillakin kriteereillä. Kunnan taloudenpitoon vaikuttaa monet muutkin tekijät kuin koulujen infrastruktuurin ylläpito. Säästämiskohteita löytyy jopa sivistyslautakunnan tehtäväalueelta. Syvällinen arvokeskustelu tulee käydä kaikkien hallinnonalojen toimien kohdalla. Onko kaikki tarpeen, voitaisiinko jotain toteuttaa yhteistyössä lähikuntien kanssa, kuinka yrityspohjaa voitaisiin lisätä ym. ym.

Nyt ei ole oikea aika edes tehdä päätöksiä kyläkouluista. Uusi koulukeskus valmistunee teholliseen käyttöön vasta syksyllä 2017. Aikaa on harkinnalle ja todellisten kustannus-hyöty analyysien tekemiselle. Pelkät lyhytnäköiset kustannusvertailut eivät johda kokonaisuuden kannalta järkevään lopputulokseen.

Otto Mannisen koululla on erityinen, kulttuurihistoriallinen merkitys. Se on sijainniltaan ja historialtaan ainutlaatuinen, terve kokonaisuus. Vastaavaa kulttuurihistoriallista pohjaa ei Kangasniemen muilla kouluilla tai rakennuksilla ole.

Kuntaan on ”houkuteltu” lapsiperheitä lapsiystävällisyydellä ja kyläkoulujen olemassaololla. Ollaanko nyt pettämässä nämä lupaukset?

Maaseudun elävänä ja elinvoimaisena pitäminen perustuu siihen, että kylillä asutaan.

Tulevaisuuden uhkakuva

Hyväksymmekö nyt tulevaisuudenkuvan jossa Kangasniemi kuntana on hävinnyt ja kylät autioituneet. Kiinteistöjen arvot ovat nollautuneet. Entiset kangasniemeläiset asuvat ja maksavat veronsa suurempiin asutuskeskuksiin. Entinen kunta on muuttunut ”etelän ihmisten” metsästysmaiksi !

Kangasniemellä 22.3.2016

FT Simo Hokkanen

prof. (koulutuksen strateginen suunnittelu)